Nuohous on osa huoltovarmuusverkostoa siinä missä palo- ja pelastustoiminta, yhdessä ne vahvistavat yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Miksi siis emme kiinnittäisi huomiota nuohoojien työterveyteen ja -turvallisuuteen siinä missä palo- ja pelastushenkilöstönkin, joiden noelle altistumista on Suomessa tutkittu jo puhdas paloasemahankkeessa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen (ylempi AMK) tutkinto-opiskelija Minna Seppälä selvitti opinnäytetyössään nuohoojien työturvallisuutta, noelta suojautumisen näkökulmasta. Tutkimuksen aikana havaittiin, ettei nuohoojien noelta suojautumisesta Suomessa ollut tutkittua tietoa, tämän vuoksi toimintamallit noelta suojautumiselle puuttuivat. Pohjoismaissakin tutkimuksia oli tehty vain muutamia.
Noen terveyshaitat ja noelta suojautuminen
Tutkimuksen mukaan nuohoojat altistuvat merkittävästi työtehtävien aikana noelle ja siinä esiintyville PAH-yhdisteille. PAH-yhdisteet eli polysykliset aromaattiset hiilivedyt on luokiteltu syöpää aiheuttaviksi ja perimää vaurioittaviksi yhdisteiksi. Tämän lisäksi PAH-yhdisteet aiheuttavat sydän- ja verisuonisairauksia, keuhkosairauksia, ihosairauksia, silmäsairauksia sekä paikallisia tulehduksia iholla ja limakalvostossa.
Tutkimuksen mukaan noelta suojautumisessa tärkeintä on ymmärtää, millaisia terveyshaittoja nokeen liittyy ja miten noelta voidaan suojautua nuohoustyön erivaiheissa. Toimintamallit luotiin työtapojen ympärille työnsuorittamisesta aina kalustohuoltoon ja peseytymiseen saakka.
Tutkimuksen aikana suoritettiin Suomessa toimiville nuohoojille kyselytutkimus, nuohoojien työsuojainten käytöstä ja noesta aiheutuvasta oireilusta. Tuloksissa havaittiin puutteita hengityssuojaimien, suojalasien, kuulosuojaimien ja turvakenkien käytössä. Tulosten perusteella työsuojaimista parhaiten käytetiin suojakäsineitä. Oireilukyselyn mukaan eniten oireita nuohoojat kokivat hengitysteissä ja käsissä. Hengitysteiden oireilun ja hengityssuojainten käytönvähäisyydellä oli selvä syy seuraussuhde. Kun taas käsien oireilu yhdistettynä, erinomaiseen suojakäsineiden käyttöasteeseen viittasivat siihen, ettei suojakäsineiden vaihtovälit täyttänyt kaikkia toimintamallin mukaisia ohjeistuksia.
Tarve tiedottaa ja tutkia
Tutkimuksen aikana havaittiin tarve jatkaa nyt aloitettua noelta suojautumisen koulutusta. Samalla havaittiin tarve tiedottaa noen terveyshaitoista ja noelta suojautumisen tärkeydestä myös työterveyshuollon ammattilaisia. Moni nuohooja toi esille, ettei noen altistumista huomioitu työterveystarkastuksen yhteydessä. Nyt tehty opinnäytetyö on raottanut tietoutta nuohoojien noelle altistumisesta, mutta edelleen kaivataan tarkempaa ja laajempaa tutkimusta aiheen piiristä.
Lisätietoja:
Minna Seppälä, Terveydenhoitaja (YAMK), 0407274609, seppala.minn4@gmail.com
Opinnäytetyö luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: Seppala_Minna.pdf;jsessionid=C923BCDF74E9657718D0CE0E1F880C87.pdf
