Alhaalta tulisijasta piipun päähän suoritettava nuohous ei poista rakennuksen omistajan vastuuta huolehtia kattoturvalaitteiden kunnosta

Perinteisen katolta suoritettavan nuohouksen lisäksi nuohousta tarjotaan myös alhaalta tulisijasta piipun päähän suoritettavalla menetelmällä. Nuohousmenetelmästä riippumatta kiinteistön kattoturvalaitteiden on oltava turvalliset käyttää, sillä nuohoojalla on oltava esteetön pääsy kiinteistön katolle tarkastamaan savupiipun kunto kokonaisuudessaan. Laki velvoittaa kiinteistön omistajan pitämään kattoturvalaitteet eli tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavastusteet sellaisessa kunnossa, että katoilla suoritettavat huoltotoimet, mukaan lukien nuohous, voidaan suorittaa turvallisesti.

-Asiakkaalle voi syntyä helposti väärä käsitys siitä, että alakautta tulisijasta piipun päähän suoritetut nuohoukset poistaisivat tarpeen pitää rakennuksen kattoturvatuotteet säädösten mukaisessa kunnossa, sanoo toimitusjohtaja Hannu Murtokare Nuohousalan Keskusliitosta. Nuohouskäynti ei ole pelkästään palamisjätteen ja tuhkien poistamista tulisijasta ja savuhormista, vaan olennaisena osana nuohouskäyntiä on koko laitteiston paloturvallisuuden tarkastaminen, Murtokare painottaa. Tehdyt toimenpiteet ja havainnot kirjataan asiakkaalle annettavaan nuohoustodistukseen.

Mikä nuohoustodistus?

Nuohoojan tulee antaa lakisääteisen nuohouskerran jälkeen kirjallinen nuohoustodistus asiakkaalle suoritetusta nuohoustyöstä. Nuohoustodistus on vahinkotilanteiden varalta myös todiste siitä, että tulisija ja hormi on huollettu määräajoin. Nuohoustodistusta ei voida esimerkiksi silloin kirjoittaa, jos nuohooja ei ole käynyt tarkastamassa myös katolla savupiipun ja kattoturvalaitteiden kuntoa, sillä todistukseen raportoidaan myös näistä asioista, mikäli puutteita havaitaan. Nuohoustodistuksen täytyy sisältää nämä asiat:

1) rakennuksen osoite;

2) nuohoustyön suorittaja;

3) nuohouksen ajankohta;

4) tehdyt toimenpiteet;

5) havaitut viat ja puutteet.

Lisäksi tulipalon vaaraa aiheuttavat viat ja puutteet on yksilöitävä niin, että asiakas voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jos näitä nuohouskäynnillä havaitaan.

Nuohoustyön sisältö

Nuohoustyön sisällöstä on säädetty pelastuslaissa viitaten hyvään nuohoustapaan. Hyvällä nuohoustavalla tarkoitetaan Nuohousalan Keskusliitto ry:n laatimia nuohoustyöohjeita, jotka ovat nähtävissä liiton kotisivuilla www.nuohoojat.fi. Työn tulee sisältää valmistelutoimet ennen varsinaisen nuohouksen aloittamista kiinteistössä. Nuohooja nuohoaa käynnillään tulisija ja savu-, liitin- ja yhdyshormin sekä tekee olennaisten lisälaitteiden nuohouksen. Nuohouskäynnillä myös arvioidaan tulisijan ja savuhormin yleinen kunto, mahdolliset hormivuodot toisiin hormeihin sekä tarkastetaan suojaetäisyydet ja niiden riittävyys. Tulisijasta käydään läpi nuohousluukkujen kunto ja tiiveys. Lisäksi puhdistetaan savupellit ja tarkistetaan niiden moitteeton toimivuus.

Paloturvallisuuden lisäksi nuohoustoiminnan tavoitteena on energian taloudellinen käyttö, ympäristönsuojelu ja ihmisten terveys sekä hyvinvointi. Säännöllinen nuohous vähentää polttoaineen kulutusta ja edistää täydellistä palamista, joka vähentää päästöjä ja ympäristön tarpeetonta kuormitusta. Nuohotussa tulisijassa polttoaine palaa paremmin ja puhtaammin sekä itse polttoainetta eli puuta kuluu vähemmän. Tulisijan käyttöohjeita on syytä noudattaa myös, jotta tulisija toimii parhaalla mahdollisella tavalla.

Talven jälkeen kannattaa tarkistaa kattoturvalaitteet

Kiinteistönomistaja on vastuullinen oman kiinteistönsä kattoturvalaitteiden eli tikkaiden ja kulkutasojen käyttöturvallisesta kunnosta. Kattoturvalaitteiden, kuten tikkaiden, puutteet ja viat aiheuttavat vuosittain n. 50 tapaturmaa nuohoojille. Selvitimme nuohoojilta vaaratilanteiden aiheuttajia kattotyössä. Kyselyyn vastanneista puolet sanoi lapetikkaiden katolla aiheuttavan vaaratilanteita kaikista eniten. Monesti lapetikkaiden kiinnitykset ovat puutteelliset tai pahimmassa tapauksessa lapetikkaat eivät ole kiinni katossa ollenkaan, vaan ne on vain käännetty harjan yli. Kattoturvalaitteiden säännöllinen kunnon tarkistaminen on myös itse asukkaalle turvallisuuden kannalta tärkeää, kun tulee tilanteita, jolloin katolla on käytävä. Mikäli katolle on asennettu aurinkopaneeleita, niin niistä olisi hyvä varoittaa nuohoojaa etenkin talviaikaan, jotta yllättäviä vaaratilanteita niistä johtuen ei tapahdu.

Rakennuksen yläpohjan eristetöissä vaaditaan huolellisuutta

On syytä muistuttaa erikseen talojen yläpohjan eristeiden oikeanlaisesta asentamisesta. Tämä koskee niin uudisrakentamista, kuin yläpohjan lisäeristystöitä. Maailmalla vallitseva energiapoliittinen tilanne osaltaan on aiheuttanut puhallusvillojen asennuksiin piikin ja monissa taloissa on pikaisesti tehty eristyksiä. On erittäin tärkeää, että näiden eristeiden puhaltaminen suoritetaan huolellisesti huomioiden myös savupiippujen edellyttämät toimenpiteet ennen eristystöihin ryhtymistä. Mikäli yläpohjan lisäeristystyöhön liittyvä savupiipun läpiviennin toteutus kuuluu työurakkaan, on ennen työn hyväksymistä syytä varmistaa, että se tehdään huolellisesti.

Yläpohjarakenteiden paloeristys rakennuksen savupiippujen läpivientien kohdalla on jäänyt vähälle huomiolle. Kehotamme siis huolehtimaan siitä, että savupiippujen läpivientiratkaisut toteutetaan oikealla tavalla savupiipputyypin mukaan. Yläpohjassa käytettävät puhalluseristeet eivät saa olla kosketuksissa savupiipun kanssa. Ennen puhallustöitä savupiipun ympärillä oleva tuulettuva tila tulee suojata. Suojaus tulee ehdottomasti poistaa työsuorituksen jälkeen.

Nämä asiat tulisi ainakin huomioida

  • Käytä ammattilaisia heti suunnittelusta lähtien lopputoteutukseen asti
  • Huolellisuus tuotteiden valinnassa ja asennuksessa
  • Eristemateriaalit tulee olla säädösten vaatimusten mukaisia
  • Eri savupiipputyyppejä koskevat läpivientiratkaisut
  • Rakenteiden sisälle ei saa sijoittaa savupiippuelementtien limittämättömiä liitoksia
  • Tuulettuvat rakenteet tulee pitää avoimena

-Olisi tärkeää saada rakennusten yläpohjien tarkastaminen säännölliseksi. Esimerkiksi pieneläimet saattavat kuljettaa savupiippujen läpivientien tuuletusrakenteisiin sinne kuulumatonta materiaalia, joka voi aiheuttaa paloriskin, kertoo Industria Oy:n toimitusjohtaja Jari Valtonen.

Vesikaton turvavarusteista lisätietoa -> RT-tietoväylä | RT 85-11132 (rakennustieto.fi)

Nuohousalan Keskusliitto ry

Lisätiedot:

Hannu Murtokare, toimitusjohtaja, Nuohousalan Keskusliitto

hannu.murtokare@omanuohoojat.fi, puh. 050 555 4527

Petteri Virranta, puheenjohtaja, Nuohousalan Keskusliitto

petteri.virranta@virranta.com, puh. 0400 678 482