Katoille asennetut aurinkosähköjärjestelmät näkyvät myös muiden alojen toimijoiden arjessa, kun paneelit yleistyvät niin pientalojen kuin suurempienkin kiinteistöjen katoilla ja läheisyydessä.
”Aurinkopaneelien sijoittelussa on otettava huomioon kiinteistön normaalit ylläpitotehtävät, kuten esimerkiksi erilaiset ilmanvaihdon, savuhormien, tietoliikennejärjestelmien tai muun katolla olevan tekniikan huollot. Näitä tehtäviä voidaan joutua tekemään myös hyvin vaihtelevissa olosuhteissa, jolloin paneelit voivat vaikeuttaa huoltojen tekemistä”, muistuttaa tekninen asiantuntija Matti Orrberg Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:stä.
Lumiesteet huomioitava paneelien sijoittelussa
Paneelien sijoittelussa jäävät lumiesteet usein huomiotta. Paneelit on sijoitettu pahimmillaan niin, että niiden päältä valuvalla lumella on suora reitti lumiesteiden yli.
”Lumiesteiden ja paneelien väliin pitäisi jättää riittävä vähintään 1,5–2 metrin väli, johon valuva lumi kinostuisi”, Orrberg lisää.
Paneelien turvallisuus ja ehjänä säilyminen on mietityttänyt huoltoväkeä esimerkiksi silloin, jos ne jäävät huomaamatta lumen alla ollessaan.
Merkinnät ja ohjeistukset kuntoon
Ensi sijassa sähkölaitteiston haltija on vastuussa kiinteistönsä teknisistä järjestelmistä ja turvallisesta työskentelystä kiinteistöllä. Kiinteistön omistajan pitää aina ohjeistaa kaikkia mahdollisia toimijoita kiinteistönsä tekniikkaan liittyen. Tällainen velvollisuus saattaa joskus unohtua pientalon omistajalta.
”Esimerkiksi nuohoojalle on muistettava kertoa katolla olevista aurinkopaneeleista. Tässä voisi olla aurinkosähköjärjestelmien merkinnöille yksi suositeltava lisäpaikka: kaikille katolle johtaville reiteille voisi laittaa merkinnän, että katolla on aurinkosähköjärjestelmän paneelit. Parasta olisi, jos paneeleista, niiden johdoista ja muista laitteista voisi antaa eri toimijoille vielä asemointipiirustuksen ennen katolle menoa”, Orrberg sanoo.
Paneelit ja aurinkosähköjärjestelmät ovat turvallisia, kunhan ne on ammattilaisten toimesta oikein asennettu. Myrskyjen ja talven jälkeen suositellaan kuitenkin aina vähintäänkin aistinvaraisesti – ilman mittalaitteita – tarkastamaan paneelistot. Mistään ei saisi nousta palaneen käryä tai kuulua särinää ja paneelien sekä johtojen pitää olla paikallaan.
Lehdet ja muut roskat pois katolta
Myös puiden lehtiä ja muita roskia on tarpeen siivota katolta pois paneeliston tarkastusten yhteydessä, ettei pahimmillaan johonkin nurkkaan kerääntynyt lehtikasa aiheuta paikallista lämpenemistä johdoissa tai muissa laitteissa.
Jos mahdollista, aurinkosähköjärjestelmän keskuslaitteen eli invertterin voisi vilkaista myös jo ennen katolle menoa sen tarkistamiseksi, ettei se hälytä mitään. Vaikka jotakin olisikin pielessä järjestelmässä, on erittäin epätodennäköistä, että ihminen saisi sähköiskua paneelien takia. Ihmisen pitäisi päätyä paneeliketjun molempien plus- ja miinus-johtojen kanssa kosketuksiin. Yleensä nämä johdot kulkevat hyvin tiiviisti vierekkäin, jolloin ne oikosulkeutuvat tehokkaasti ja vähentävät sähköiskun riskiä, jos johonkin johtoon vikaa tulisi. Paneeleihin uskaltaa siis koskea, kunhan ei suurempaa vikaa ole havaittavissa.
Paneelit eivät kestä kävelyä
Paneelit kestävät hyvin tasaista lumikuormaa ja pääasiassa standardinmukaiset ja asiallisesti rakennetut paneelijärjestelmät kestävät vähintään 5 400 Pa:n lumikuorman. Paneelien päällä ei saa kuitenkaan kävellä. Paneelien päälle tuleva pistemäinen kuorma – esimerkiksi kivi kengässä – hajottaa paneelin karkaistun lasipinnan tai sen alla olevan valosähköisen kennon. Hajoaminen voi olla vaikka vain mikrosärö, josta vesi herkästi löytää reittinsä ja hiljalleen etenevä ketjureaktio voi pahimmillaan päättyä palon alkuun.
Lumen pudotusta paneelien päältä kannattaa välttää
Paneelien karkaistu lasi on pinnaltaan vahvaa ja kestää hyvin pienemmät mekaaniset iskut ja naarmuttavat tekijät, kuten tuulen paiskomat oksat ja vastaavat. Lumen putsaamista paneeleilta ei kuitenkaan suositella, vaikka paneelien lasipinta sen kestäisikin. Vähänkin varomaton työkalun käyttö voi johtaa mikrosäröjä aiheuttavaan kolhuun. Syy siihen, miksi maallikoita kehotetaan välttämään lumen pudotusta paneeleilta, on kuitenkin yleinen työturvallisuus: putoamisriski ja muiden vahinkojen riski suhteessa saatuun hyötyyn on selvästi todettu tilastoissakin.
Paneelien läheisyydessä on myös niiden muuta tekniikkaa, erityisesti johtoja, jotka voivat olla talvisin lumen alla piilossa. Näille on oltava omat johtoreitit metallisissa putkissa, johtokanavissa tai kaapelihyllyillä viimeistään, kun poistutaan paneelien ja telineiden rakenteiden antamasta suojasta ja niiden mahdollistamista johtoreiteistä. Vaikka nämä ovat oikein tehtynä hyvin tukevia rakennelmia, eivät ne kestä välttämättä aikuisen ihmisen kävelyä tai kompastelua tai lumen pudottajan työkaluja.
Liian usein tulee vastaan puutteellisia aurinkopaneelistojen asennuksia, joiden tekijästä ”ei ole tietoa”. Aurinkosähköjärjestelmä pitää aina asennuttaa sähköurakointioikeudet omaavalla asentajalla, joka käyttää laadukkaita, suomalaiset talviolosuhteet kestäviä sähkölaitteita ja -tarvikkeita.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta. Motiva koordinoi foorumin toimintaa ympäristöministeriön toimeksiannosta. Viestintäfoorumissa ovat mukana: Bioenergia ry, Energiateollisuus ry (Helen Oy, Kuopion Energia Oy), Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto SuLVIry, Suomen Omakotiliitto ry, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry ja VVS Föreningen i Finland rf (VSF).
Lisätietoja:
tekninen asiantuntija Matti Orrberg,
matti.orrberg@sahkoinfo.fi, puh. 040 9220675
