Nuohousalan Keskusliitto kokoontui 17.-18.11.2023 Mikkeliin syyskokouksen merkeissä. Nuohousalaa huolettaa erityisesti nuohoojien työturvallisuutta vaarantavat huonossa kunnossa olevat kattoturvatuotteet. Syyskokouksen yhteydessä huomioitiin myös neljää kuluvana vuonna valmistunutta nuohoojamestaria, jotka vahvistavat alan asiantuntijuutta palo- ja asumisturvallisuuden sekä energiaosaamisen saralla. Lauantaisen sääntömääräisen syyskokouksen yhteydessä tehtiin henkilövalintoja ja siilinjärveläinen Petteri Virranta jatkaa liiton puheenjohtajana kaksi seuraavaa vuotta. Energiakeskustelu käy vilkkaana ja tulisija sähköstä täysin riippumattomana lämmönlähteenä takaa oman kodin huoltovarmuuden poikkeustilanteissakin. Energiasaneerauksissa rakennusten yläpohjien lisäeristämisessä on syytä kääntyä ammattilaisten puoleen aina suunnittelusta toteutukseen asti.

Kattoturvatuotteiden kunto on kiinteistön omistajan vastuulla

Kiinteistönomistaja on vastuullinen oman kiinteistönsä kattoturvalaitteiden eli tikkaiden ja kulkutasojen käyttöturvallisesta kunnosta. Kattoturvalaitteiden, kuten tikkaiden, puutteet ja viat aiheuttavat vuosittain noin 50 tapaturmaa nuohoojille. Selvitimme aikaisemmin tänä vuonna nuohoojilta vaaratilanteiden aiheuttajia kattotyössä. Kyselyyn vastanneista puolet sanoi lapetikkaiden katolla aiheuttavan vaaratilanteita kaikista eniten. Monesti lapetikkaiden kiinnitykset ovat puutteelliset tai pahimmassa tapauksessa lapetikkaat eivät ole kiinni katossa ollenkaan, vaan ne on vain käännetty harjan yli. Kattoturvalaitteiden säännöllinen kunnon tarkistaminen on myös itse asukkaalle turvallisuuden kannalta tärkeää, kun tulee tilanteita, jolloin katolla on käytävä. Mikäli katolle on asennettu aurinkopaneeleita, niistä olisi hyvä varoittaa nuohoojaa etenkin talviaikaan, jotta yllättäviltä tilanteilta vältyttäisiin.

Tulisijat on syytä pitää energiakeskusteluissa mukana

Kotitaloudet pystyvät saavuttamaan merkittäviä säästöjä lämmityskustannusten pienentämisellä. Tulisijan käytöllä kiinteistön lämmityksessä tai sen tukena on merkitystä säästöjen saavuttamisessa ja sähkönkulutuksen kulutuspiikkien tasaamisessa. Energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta voidaan turvata järkevällä ja oikeaoppisella tulisijan käytöllä. Oikeaoppinen käyttö pienentää myös päästöjä.

– Kyllä huoltovarmuus on erittäin merkittävä seikka, kun puhutaan tulisijoista. Toimiva tulisija on ainoa sähköstä riippumaton laite, jolla voi pitää kotinsa lämpimänä ja valmistaa ruokaa silloinkin, jos muissa energiajärjestelmissä olisi häiriöitä, muistuttaa toimitusjohtaja Hannu Murtokare Nuohousalan Keskusliitto ry:stä.

Energian voimakas hinnannousu syksystä 2020 alkaen ja tämän päivän maailmantilanne ovat lisänneet asumiskustannuksia merkittävästi. Taloustutkimukselta 2022 saatujen tietojen mukaan Suomalaiset osaavat kuitenkin säästää lämmityskustannuksissa. Noin puolessa miljoonassa omakotitalossa tulisijaa käytetään lähes päivittäin marras – maaliskuun aikana täydentävänä lämmitysmuotona.

Säännöllinen huolto on tarpeen

Tulipesät, hormit ja piiput vaativat säännöllistä huoltoa, että taataan niiden paloturvallinen, ympäristöystävällinen ja energiatehokas käyttö. Nuohooja tulee kutsua paikalle nuohoamaan vakituisen asunnon tulisijat vähintään kerran vuodessa ja taas vapaa-ajan asunnon vähintään kerran kolmessa vuodessa. Käyttämätöntä tulisijaa ei tarvitse nuohota, mutta kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja hormi, tulee nuohota ennen käyttöönottoa ja samalla varmistetaan tulisijan ja hormin paloturvallisuus. On kuitenkin huomattava, että mikäli mökillä viettää enemmän aikaa vuodesta ja samalla käyttää tulisijoja ahkerammin, niin silloin nuohousväliä tulee tihentää. Mökkialueilla kannattaa suosia mökkilaisten kesken kimppatilauksia, jolloin useamman mökin nuohous hoituu joustavasti.

Viimeisin syksy osoitti, että monilla paikkakunnilla nuohoojien työjonot saattoivat olla useiden kuukausien mittaisia. Monelle onkin saattanut syntyä käsitys siitä, että nuohous olisi tilattava aina syksyllä ennen lämmityskauden alkua eikä esimerkiksi talvella tai keväällä. Keväällä nuohoojan saa kotiinsa varmasti ilman kiireaikojen odotteluaikoja. Samalla lämmityskauden vielä jatkuessa tulisijan nuohouttamalla saa energiatehokkuutta parannettua samalla kertaa roimasti, kun tulisija on puhdistettu kesken kovimman lämmittämiskauden. On myös helppoa lähteä uuteen lämmityskauteen taas syksyllä, kun tulisija on valmiina lämmittämistä varten eikä tarvitse odotella nuohoojan käyntiä erikseen.

Tulisijan polttotavoilla on merkitystä

Puun palamisesta aiheutuu aina päästöjä, vaikka palaminen olisi täydellistä. Palamisessa kiinteä puuaines muuttuu lähes kokonaisuudessaan näkymättömiksi kaasuiksi ja pienhiukkasiksi, ja vain pieni osa puusta jää näkyväksi aineeksi tuhkalaatikkoon ja savukanaviin. Tulisijojen päästöihin voidaan vaikuttaa merkittävästi, mutta haasteelliseksi asian tekee suuri vaikuttavien tekijöiden määrä. Karkeasti ne voidaan jakaa neljään päätekijään: käyttäjä, ulkoiset olosuhteet, polttoaine ja itse tulisija. Eri tekijät ovat myös yhteydessä toisiinsa. Polttoaineen eli puun osalta tärkeitä tekijöitä ovat mm. kosteus, lämpöarvo ja tuhkapitoisuus. Panoskoolla, klapikoolla, sytytystavalla, sytykkeillä, lisäyksillä sekä vedon- ja ilman säädöllä on oma merkityksensä palamisolosuhteisiin. Nykyaikaisissa pientaloissa veto-olosuhteet saattavat äkillisestikin muuttua koneellisen ilmanvaihdon, keskuspölyimurin tai liesituulettimen käytön vaikutuksesta.

Tulisijan säännöllinen huolto, esimerkiksi nuohous, on hyvin tärkeää. Tulisijoissa tulipesän koko ja rakenne sekä lämpötekniset ominaisuudet vaikuttavat palamisolosuhteisiin, mutta erityisen suuri merkitys päästöille on palamiseen syötettävän ilman vaiheistuksella. Tällä tarkoitetaan sitä, että palamisen tarvittava ilma jaetaan liekin eri osiin eri reittejä pitkin, jolloin palamisen säätäminen on helpompaa. Väärillä polttotavoilla hyväkin tulisija aiheuttaa suuret päästöt, puuta kuluu turhaan, tulisija voi vahingoittua ja savua tulla sisälle. 

Tulisijan ylilämmittäminen vaurioittaa ja aiheuttaa tulipalovaaraa

Tulisijojen ylilämmittäminen on toinen merkittävästi paloturvallisuutta heikentävä tapa toimia. Ylikuumenemisen vaara on suuri, jos tulisijaa lämmittävä henkilö laittaa halkoja toisensa perään ja polttaa monta suurta pesällistä samalla lämmityskerralla. Ylilämmittämisellä syntynyt lämpökuorma voi murtaa hormin tiiliä ja saada aikaan halkeamia, joista satojen asteiden palokaasut karkaavat ja voivat sytyttää lähellä olevan materiaalin tuleen.

On erittäin tärkeää noudattaa tulisijan käyttöön tarkoitettuja ohjeita. Mikäli ohjeet ovat päässeet häviämään, niin tulisijan valmistajilta tai paikalliselta nuohoojalta voi kysellä oman tulisijan energiatehokkaasta ja paloturvallisesta käytöstä. Valmistajan ohjeiden vastainen lämmittäminen myös lyhentää takan käyttöikää. Yleisohjeena tulisijaa tulisi lämmittää 1,5–2 tuntia kerrallaan.

Rakennuksen yläpohjan eristetöissä vaaditaan huolellisuutta

On syytä muistuttaa erikseen talojen yläpohjan eristeiden oikeanlaisesta asentamisesta. Tämä koskee niin uudisrakentamista, kuin yläpohjan lisäeristystöitä. Syksyn energiakriisi osaltaan on aiheuttanut puhallusvillojen asennuksiin piikin ja monissa taloissa on pikaisesti tehty eristyksiä. On erittäin tärkeää, että näiden eristeiden puhaltaminen suoritetaan huolellisesti huomioiden myös savupiippujen edellyttämät toimenpiteet ennen eristystöihin ryhtymistä. Mikäli yläpohjan lisäeristystyöhön liittyvä savupiipun läpiviennin toteutus kuuluu työurakkaan, on ennen työn hyväksymistä syytä varmistaa, että se tehdään huolellisesti ja oikein.

Yläpohjarakenteiden paloeristys rakennuksen savupiippujen läpivientien kohdalla on jäänyt vähälle huomiolle. Kehotamme siis huolehtimaan siitä, että savupiippujen läpivientiratkaisut toteutetaan oikealla tavalla savupiipputyypin mukaan. Yläpohjassa käytettävät puhalluseristeet eivät saa olla kosketuksissa savupiipun kanssa. Ennen puhallustöitä savupiipun ympärillä oleva tuulettuva tila tulee suojata. Työnaikainen suojaus tulee ehdottomasti poistaa työsuorituksen jälkeen.

Nämä asiat tulisi ainakin huomioida

• Käytä ammattilaisia heti suunnittelusta lähtien lopputoteutukseen asti
• Huolellisuus tuotteiden valinnassa ja asennuksessa
• Eristemateriaalit tulee olla säädösten vaatimusten mukaisia
• Eri savupiipputyyppejä koskevat läpivientiratkaisut
• Rakenteiden sisälle ei saa sijoittaa savupiippuelementtien limittämättömiä liitoksia
• Tuulettuvat rakenteet tulee pitää avoimena

Olisi tärkeää saada rakennusten yläpohjien tarkastaminen säännölliseksi. Esimerkiksi pieneläimet saattavat kuljettaa savupiippujen läpivientien tuuletusrakenteisiin sinne kuulumatonta materiaalia, joka voi aiheuttaa paloriskin.

Nuohousalan Keskusliitto ry

Lisätiedot:

Hannu Murtokare, toimitusjohtaja, Nuohousalan Keskusliitto

hannu.murtokare@omanuohoojat.fi, puh. 050 555 4527

Lauri Asikainen, järjestökoordinaattori, Nuohousalan Keskusliitto

lauri.asikainen@omanuohoojat.fi, puh. 050 548 8226