Epäasiallinen puhelinmarkkinointi hämmentää ja erehdyttää asiakkaita.

Suomen nuohoojia edustavan Nuohousalan Keskusliitto ry:n tietoon on tullut tapauksia, joissa nuohouspalvelua on markkinoitu asiakkaille erehdyttämällä ja epäasiallisilla tavoilla.

Asiakkaan on annettu ymmärtää, että puhelimessa on alueellinen nuohooja tai alueen ”oma” nuohooja, vaikka nuohooja olisi tullut kohteeseen matkojen takaa.

– Ilmeisenä tarkoituksena on ollut käyttää hyväkseen mielikuvaa piirinuohouksesta, joka on kuitenkin päättynyt jo liki neljä vuotta sitten, Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Hannu Murtokare sanoo.

Suomessa siirryttiin piirinuohousjärjestelmästä sopimusperusteiseen nuohoukseen vuoden 2019 alussa.

Asiakas on myös saattanut uskoa tilanneensa nuohouksen puhelimessa tutulta nuohoojalta, jolta on aiemmin ostanut palveluksia. Liitto on myös kuullut kerrottavan, että asiakkaalle olisi väitetty alueella vaikuttavan nuohoojan lopettaneen toimintansa, vaikka näin ei olisikaan asian laita.

–Asiakkaalla on oikeus tietää, mistä yrityksestä tarjotaan nuohouspalveluksia ja onko kyseessä todellakin se nuohooja, jolta asiakas on tottunut tilaamaan palveluksia, Murtokare painottaa.

Nuohoustarve kasvussa

Energian hinnan nousu on lisännyt tarvetta säästää lämmityskustannuksissa puulla lämmittämällä. Monet aikaisemmin vain satunnaisesti puulla lämmittäjät ovat varautuneet talven tuloon täydentämällä puuvarastoja ja ottamalla käyttöön jopa pitkään käyttämättä olleita tulisijoja. Nuohoojien palveluille on paljon kysyntää.

–Varsinkin maaseudulla ja pienemmillä paikkakunnilla asiakassuhteet paikallisen nuohoojan kanssa ovat hyvin pitkiä ja lämpimiä, Murtokare sanoo. – Uuden, varsinkin hieman kauempana vaikuttavan palveluntarjoajan voi olla haastavaa löytää sijaansa vakiintuneilla markkinoilla.

Piirinuohousjärjestelmästä luovuttiin alan kilpailun vapauttamiseksi. –Myös vapaan kilpailun tulee kuitenkin olla asiallista eikä nuohouspalvelujen markkinointi saa perustua väärille väittämille tai asiakkaan harhauttamiseen, Murtokare painottaa.

Laki kieltää erehdyttämisen

Kilpailu- ja kuluttajavirastoon on tullut syksyn aikana nuohousta koskevia yhteydenottoja. Ne ovat koskeneet epäselvyyttä palvelun lopullisesta hinnasta tai itse nuohouksen onnistumista, mutta myös markkinoinnissa annettuja harhaanjohtavia tietoja.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston nuohousalaan perehtynyt johtava asiantuntija, OTK Jukka Kaakkola KKV:stä painottaa, että kun palvelua markkinoidaan kuluttajalle puhelimitse, jo kuluttajansuojalaki edellyttää, että ensimmäiseksi kerrotaan selkeästi, mistä yrityksestä soitetaan ja millä asialla.

Lain mukaan ”markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun tavaraan tai palveluun liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.”

Esimerkiksi jo aluenuohoojaan viittaaminen saattaa joissakin kuluttajissa herättää mielikuvia piirinuohousjärjestelmästä. Se, onko kyse kuluttajien tietoisesta harhaanjohtamisesta, on kuitenkin tulkinnanvaraista eikä KKV ole ottanut asiaan kantaa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on myös ohjeistanut, ettei nuohouksen markkinoinnissa saa käyttää piirinuohousajalta periytyvää postilaatikoihin jaettavaa nuohousilmoitusta. Se voi olla sekoitettavissa viranomaisten lähettämiin ilmoituksiin. Ilmoitus voi myös antaa kuluttajille harhaanjohtavan vaikutelman siitä, että lakisääteinen nuohouspalvelu olisi hankittava juuri ilmoituksen jakaneelta yritykseltä, vaikka tällaista velvoitetta ei enää ole. Tiettyä nuohousaikaa mainoksessa saa kuitenkin ehdottaa, jos kuluttajaa pyydetään erikseen vahvistamaan, että se hänelle sopii.

Rakennuksen omistajan velvollisuus

Nuohous perustuu Suomessa pelastuslakiin. Pelastuslain (13§) mukaan rakennuksen omistajan on huolehdittava, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan määrävälein; vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa vähintään vuosittain. Rakennuksen omistajan on tilattava nuohous itse.

Vakituisissa asunnoissa nuohous pitää tehdä vuosittain, vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein. Kakkosasuntona käytettävässä vapaa-ajan asunnossa nuohous olisi kuitenkin hyvä toteuttaa vuosittain. Pitkään käyttämättömänä olleen tulisijan ja hormin kunto on tarkistettava ennen käyttöönottoa. Nuohooja voi tehdä sen nuohouksen yhteydessä.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Hannu Murtokare, Nuohousalan Keskusliitto ry, hannu.murtokare@omanuohoojat.fi