Nuohooja on kiinteistönomistajan paloturvallisuuden varmistaja ja asiantuntija. Suomalaisten kiinteistöjen hyvä paloturvallisuustaso johtuu merkittävältä osin siitä, että tulisijoista ja savuhormeista aiheutuvat palovahingot on säännöllisellä nuohouksella kyetty tehokkaasti ehkäisemään. Kiinteistön tulisijojen ja hormien nuohoamisvastuu on lain mukaan kiinteistön omistajalla. Hänen tulee huolehtia siitä, että nuohooja käy määrävälein ja voi suorittaa työnsä turvallisesti.

Kuka saa nuohota?

Pelastuslain mukaan nuohoojalta vaaditaan nuohoojan ammattitutkinto tai 2019 alkaen talotekniikan ammattitutkinto, jossa on suoritettuna nuohouksen osaamisala. Nuohooja on siis aina ammattitaitoinen asiantuntija.

Kuinka usein nuohotaan?

Vakituiset asunnot: Kerran vuodessa
Vapaa-ajan asunnot: Kolmen vuoden välein
Kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija nuohotaan ennen käyttöönottoa

Miten nuohoukseen valmistaudutaan?

Huolehdi esteetön pääsy tulisijalle.
Järjestä esteetön ja turvallinen pääsy savuhormille. Se tarkoittaa turvallisia ja kiinteästi asennettuja tikkaita ja tarvittaessa kattosiltoja ja nuohoustelineitä. Erityisesti talviaikaan on varmistauduttava siitä, että kattotikkaat ovat kunnossa. Nuohooja opastaa ja neuvoo mielellään kattoturvalaitteiden kunnostamisessa
Järjestä rakennukseen tai sen läheisyydessä paloturvalliseen paikkaan palamisjätettä varten palamaton astia, esimerkiksi peltinen, kannellinen säiliö.

Nuohousalan ammattitutkinto

Mitä nuohooja tekee?

Mitä kaikkea nuohoojan tulee tarkastaa ja mitä toimenpiteitä suorittaa nuohouksen aikana?

Ennen nuohousta nuohooja poistaa nuohousta haittaavat laitteet, avaa savupellit ja tiivistää ne auki asentoon, sekä tarkistaa liitinhormien ja nuohousluukkujen tiiviyden. Lisäksi nuohooja sulkee tarvittaessa painovoimaiset ilmanvaihtoventtiilit ja pysäyttää koneellisen ilmanvaihtolaitoksen sekä tarkistettaa, että mahdollinen öljynpoltin on irrotettu toiminnasta. Nuohoojan sulkee ja tiivistää myös tulisijan aukot sekä suojaa liesitason tai kiuaskivet. Mikäli nuohous suoritetaan käyttäen hormin alipaineistusta, suojaustyön yhteydessä huomioidaan, ettei tulisijaa tiivistetä liikaa, vaan varmistetaan riittävä ilmavirtaus hormissa.

Nuohooja nuohoaa savuhormin lisälaitteineen sekä liitin- ja yhdyshormin. Nuohooja poistaa nuohouksesta kertyneen jätteen ja tuhkan sekä varmistuu siitä, ettei hormiin jää nokipalonvaaraa aiheuttavia palavia aineita. Nuohooja nuohoaa myös tulisijan, puhdistaa savupellit ja tarkistaa niiden toimivuuden.

Nuohooja avaa myös tarpeen vaatiessa tukkeutuneen savuhormin ja tarkistaa mahdolliset hormivuodot.

Nuohooja tarkistaa tulisijojen, savuhormien, tikkaiden ja nuohoustelineiden kunnon. Jos nuohooja havaitsee vikoja ja puutteita, hän ilmoittaa niistä kiinteistön omistajalle tai haltijalle, sekä alueen pelastusviranomaisille.

Nuohousalan Keskusliiton OMAnuohooja suorittaa nuohoustyön noudattaen hyvää nuohoustapaa, eli Nuohousalan Keskusliiton nuohoustyöohjetta.

Mitä nuohouksen jälkeen tehdään?

Nuohooja vie nuohouksessa kertyneen palamisjätteen sille osoitettuun paloturvalliseen paikkaan. Nuohooja palauttaa tulisijan, savuhormin ja mahdollisen ilmanvaihdon siihen käyttövalmiuteen, jossa ne olivat ennen nuohousta. Nuohooja antaa kiinteistön omistajalle tai haltijalle todistuksen tekemästään työstä. Todistuksesta ilmenee muun muassa nuohouksen laajuus, mahdolliset viat ja puutteet.

Nuohoustodistuksesta tulee vähintään käydä ilmi seuraavat asiat:

Rakennuksen osoite
Nuohoustyön suorittaja
Nuohoustyön ajankohta
Tehdyt toimenpiteet
Havaitut viat ja puutteet

Nuohoustodistukset on syytä säilyttää esimerkiksi talokansiossa ainakin seuraavaan nuohouskertaan asti.

Nuohooja opastaa myös tulisijan käyttäjää tulisijan oikeaan käyttöön ja puhtaampaan, energiatehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen puunpolttoon.

Savuhormiin saattaa kertyä vuosien kuluessa pikeä, jonka poistaminen voidaan tehdä harjaamalla tai polttamalla. Noen polttamisesta on aina tehtävä ilmoitus ennakkoon alueen hätäkeskukseen ja tarvittaessa sovittava varotoimenpiteistä alueen pelastusviranomaisten kanssa.

Noen polttaminen on vaativa toimenpide, joka vaatii kahden henkilön yhteistyön. Noenpoltto saattaa vahingoittaa hormia, jos lämpötila hormissa nousee liian suureksi. Pahimmassa tapauksessa tuli leviää hormista rakennuksen muihin rakenteisiin. Tällaisten tapausten jälkeen voidaan joutua kiperiin keskusteluihin vakuutusyhtiön kanssa.

Nuohoojien työ ja sitä myöten ammattikuva on viime vuosina merkittävästi monipuolistunut. Ilmanvaihtojärjestelmien tarkastukset, puhdistukset, huollot ja mittaukset muodostavat yhdessä nuohoojan perinteisten tehtävien tulisijojen ja savuhormien kunnon tarkastamisen ja puhdistamisen kanssa palveluvalikoiman rungon.

Nuohooja tekee myös savuhormien tiiviyskokeita ja videokuvauksia sekä korjaa savuhormeja. Nuohooja puhdistaa lämmityskattiloiden tulipinnat ja tarkistaa, toimivatko laitteet oikein, esimerkiksi mittaamalla kattilan palamishyötysuhteen.

Oleellisen osan ammattitaitoisen nuohoojan työstä muodostaa asiakkaiden neuvonta ja konsultointi palamiseen, tulisijoihin, ilmanvaihtoon ja paloturvallisuuteen liittyvissä käyttö-, huolto- ja suunnitteluasioissa.

Nuohooja huolehtii työllään kiinteistöjen paloturvallisuudesta, sisäilman puhtaudesta, energian säästöstä sekä ympäristön puhtaudesta.

Työ on yhä vaativampaa

Nuohoojalla on merkittävä rooli niin rakennusten palonehkäisyssä, energiasäästössä, ympäristönsuojelussa kuin ihmisten terveydestä, hyvinvoinnista ja asumismukavuudesta huolehdittaessa. Myös kansainvälisten sopimusten ja normien vaateet suomalaisten rakennusten energiatehokkuudelle ja hiukkas- sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle edellyttävät yhä huolellisempaa hormien, tulisijojen ja kattiloiden kunnon ylläpitämistä ja palamisen tehokkuuden ja puhtauden lisäämistä.