Kilpailulain uudistukset 2021 

Kilpailulaki kieltää sellaiset sopimukset, päätökset sekä yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy.​

Uudistuksen taustalla on EU-direktiivi kilpailuviranomaisen täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja moitteettoman kilpailun varmistamiseksi, eli nk. ECN+ direktiivi. Säädökset astuivat voimaan 24.6.2021. Muutokset koskevat pääosin kiristyneitä sanktioita kilpailulain rikkomuksista. 

Mistä saa keskustella tai sopia kollegan kanssa tai esimerkiksi yhdistyksen kokouksissa? 

🚫

Aiheita, joista ei pidä 
keskustella tai sopia: 

  • Liikesalaisuudet 
  • Toimittajat, asiakkaat 
  • Tarjoukset​, tuotantomäärät​ 
  • Laajentumissuunnitelmat, jotka eivät vielä julkisia​ 
  • Muut tulevaisuudensuunnitelmat (esim. T&K-panostukset, tuotantoseisokit)​ 
  • Alan yleinen hintataso ja siihen vaikuttaminen​, hinnoittelukäytännöt ja –mekanismit​, osto- ja myyntihinnat​ (yritysten välinen sopiminen) 
  • Markkinaosuudet ​(markkina-alueiden jakaminen) 
  • Kustannukset​, kannattavuus​ 
  • Yhteiset boikotit​ 

Aiheita, joista mm. voi keskustella: 

  • Edunvalvonta 
  • Talouden yleisnäkymät 
  • Lakihankkeet, lainsäädäntömuutokset 
  • Alan laadunvalvonta 
  • Ympäristönsuojelu 
  • Standardit (kun kaikille avoimia) 
  • Julkiset tilastot 
  • Tuoteturvallisuus 
  • Koulutukset 

Osa näistä tiedoista on julkisesti esimerkiksi yritysten nettisivuilla nähtävillä, ja yrittäjällä on tietenkin täysi oikeus tehdä itsenäistä vertailua. Oleellista on, että asioista ei keskustella keskenään yhdessä, sillä tämä voitaisiin helposti tulkita sopimiseksi. 

Kuinka menetellä kokouksissa? 

  • Agendalla ei saa olla kiellettyjä teemoja. 
  • Mikäli osallistujan kommentti on kilpailulain kannalta ongelmallinen, keskustelu tulee päättää ja tehdä siitä kirjaus pöytäkirjaan, esim. ”Todettiin, ettei teemasta voida keskustella toimialajärjestön kokouksessa ja päätettiin käsittely”.​ 
  • Irtisanoudu kielletyistä puheenaiheista julkisesti​​, josta selkeä merkintä pöytäkirjaan​​. 
  • Vältettävä epämääräisiä kirjauksia, jotka voidaan tulkita kilpailun kannalta väärin​. 
  • Varmista, että osallistujia on aiemmin ohjeistettu tai ohjeistetaan. kilpailulain noudattamisessa (esim. kirjalliset lyhyet ohjeet, suullinen ohjeistus kokouksessa, koulutustapahtumat)​. 
  • Huomauta järjestäjälle, mikäli tietty teema ei ole asianmukainen​. Pohdi, osallistutko kyseiseen kokoukseen, jos agendaan ei tehdä muutoksia​? 

Yhteistyömuotojen sallittavuus 

Yritysten välisen yhteistyön sallittavuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Esimerkiksi kahden ilmanvaihdon puhdistusta tekevän yrityksen yhteistyö jonkin isomman työkohteen hoitamiseksi on sallittua, mikäli yhteistyöhön ryhdytään sen vuoksi, että osapuolet eivät yksinään pystyisi hoitamaan hanketta. 

Osapuolten markkinavoimalla on myös merkitystä arvioitaessa yhteistyön sallittavuutta. Markkinaosuusrajat ovat sopimuksen tehneiden kilpailijoiden kohdalla 10 % (osapuolten yhteinen markkinaosuus tulee jäädä tämän alle) ja ei-kilpailijoiden välillä tehtyjä sopimusten osalta, jos kunkin sopimusosapuolen markkinaosuus 15 %.

Yhteistyön tarkoituksena ei myöskään saa olla kilpailun rajoittaminen. Myös yhteistyön vaikutukset voivat olla kilpailua rajoittavia, vaikka yhteistyön tarkoitus ei olisikaan kilpailun rajoittaminen.  Jos yritysten yhteistyöjärjestelyjen tarkoituksena tai vaikutuksena on yhteisen hintapolitiikan vahvistaminen, rajoittaa se kilpailua ja on siten kiellettyä.  

Seuraamukset kiristyneet 

  • Kilpailulainsäädäntö ohjaa niin toimialajärjestöjen jäsenyrityksiä (mukaan lukien työntekijöitä) kuin ei- järjestäytyneitä yrityksiä. 
  • Jos jäsenyritys rikkoo kilpailusääntöjä ohjeistuksista huolimatta, on jäsenyritys vastuussa kilpailusääntörikkomuksesta aiheutuvista sanktioista.   
  • Toimialajärjestön rikkoessa kilpailusääntöjä, sille langetetun seuraamusmaksun suuruus määräytyy sekä toimialajärjestön että sen jäsenyritysten yhteenlasketun liikevaihdon perusteella (max. 10 %).   
  • Jos toimialajärjestö on rikkonut kilpailusääntöjä, seuraamusmaksu rikkomuksesta määrätään ensisijaisesti toimialajärjestölle.  
  • Joissain tapauksissa voidaan sanktioperintää ulottaa myös toimialajärjestön jäseniin. Sellaisessa tapauksessa ensi vaiheessa jäsenistä seuraamusmaksu-uhan alla olisivat toimialajärjestön hallituksessa tai muussa päätöksentekoelimessä edustettuna rikkomishetkellä olleet jäsenet.  
  • Seuraamusmaksun maksamista ei saa vaatia sellaisilta elinkeinonharjoittajilta, jotka osoittavat, että ​ne eivät ole toteuttaneet toimialajärjestön kilpailua rajoittavaa päätöstä, ​ja lisäksi ​olivat joko tietämättömiä kyseisestä päätöksestä tai ​ovat vetäytyneet siitä aktiivisesti ennen kilpailuviranomaisen tutkinnan aloittamista. 

 Lue tarkempia tietoja Uutishuoneen artikkelista:
”Kilpailulaki muuttuu 4.2.2021, – Muutos on erityisen merkittävä toimialajärjestöille

Kilpailunrajoitusten valvontaan ja seuraamuksiin muutoksia – kilpailulain muutokset voimaan 24.6.2021:

https://www.kkv.fi/ajankohtaista/Tiedotteet/2021/17.6.2021-kilpailunrajoitusten-valvontaan-ja-seuraamuksiin-muutoksia–kilpailulain-muutokset-voimaan-24.6.2021/

Miten kilpailulainsäädäntö koskettaa toimialajärjestöjä?

https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/kilpailuasiat/toimialajarjestot/